Nuoret aikuiset haluavat puhua mielenterveydestä: 57 % Jodelin käyttäjistä toivoo mielenterveysasiantuntijoita keskusteluihin

Käsi nousee veden pinnan yläpuolelle roiskeiden keskeltä, ikään kuin hakien apua tai ilmaisten hukkumisen tunnetta.

Mielenterveys koskettaa lähes jokaista nuorta aikuista – joko omakohtaisesti tai läheisten kautta. Tilastot kertovat karua kieltä, mutta samalla stigma on hälventynyt ja yhä useampi uskaltaa hakea apua. Jodel tarjoaa tähän ainutlaatuisen ympäristön: nimettömyyden turvin vaikeistakin asioista puhutaan rehellisesti ja vertaistuki on helposti saavutettavissa.

Jodel tavoittaa nuoret aikuiset laajasti

Jodel tavoittaa 680 000 yli 16-vuotiasta suomalaista vuosittain. Pääasiallinen käyttäjäkunta asettuu 18–35-vuotiaiden väliin. Mielenterveystutkimuksissa samaisesta demografiasta kerrotaan karujakin tilastoja: esimerkiksi Kelan mukaan mielenterveydenhäiriöt ovat olleet yleisin sairauspoissaolosyy 16–34-vuotiaiden keskuudessa jo pidemmän tovin. 

Henkilö kertoo voimakkaasta hylätyksi tulemisen pelosta ja siitä, miten tarkkailee jatkuvasti ihmissuhteitaan peläten, että toinen on hylkäämässä hänet.
Kirjoittaja kertoo heränneensä yövuoron jälkeen surullisena ja väsyneenä, haluaisi vain jäädä itkemään ja toivoo päivän lähtevän kuitenkin käyntiin.

Mielenterveyden haasteet ja asenteiden muutos

Nuorten aikuisten masennus ja muut mielenterveysongelmat näkyvät selvästi työkyvyn menetyksinä. Yliopistotutkija Piia Lavikaisen (Itä-Suomen yliopisto) mukaan ilmiötä voivat selittää parempi diagnostiikka ja vähentynyt stigma, mutta myös työelämän kuormittavuus ja sosiaalisen median aiheuttamat paineet.

Myös Mieli ry:n mukaan positiivista kehitystä näkyy asenteissa: mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on vähentynyt, avun hakeminen on helpompaa ja Kelan kuntoutuspsykoterapian käyttö on kolminkertaistunut seitsemässä vuodessa. Itsemurhien määrä on vähentynyt, etenkin miesten keskuudessa, mutta luvut ovat edelleen Pohjoismaita korkeammat.

Muun muassa järjestöt täydentävät julkisia palveluja tarjoamalla matalan kynnyksen apua, kuten keskustelutukea ja vertaisryhmiä. Niiden työ korostaa mielenterveyspalveluiden ihmisläheisyyttä ja osallisuuden vahvistamista.

Anonymiteetin voima Jodelissa

Jodelissa anonyymiteetti tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden puhua vaikeistakin asioista ilman pelkoa leimautumisesta tai siitä, että omat huolet tulisivat henkilökohtaisesti tunnistettaviksi. Kun nimettömyys madaltaa kynnystä, yhä useampi uskaltaa sanoittaa kokemuksiaan ja hakea vertaistukea. Tämä tekee Jodelista poikkeuksellisen luontevan alustan mielenterveyskeskustelulle, joka monella muulla somekanavalla saattaisi jäädä pinnan alle.

Syyskuussa 2025 toteutetun kyselyn perusteella tämä tarve onkin selvästi esillä: peräti 57 % jodlaajista toivoi alustalle mielenterveyden ja jaksamisen asiantuntijaa osallistumaan keskusteluihin. Tulokset kertovat, että käyttäjät toivovat sekä vertaistukea että luotettavaa tietoa ja asiantuntevaa läsnäoloa, joka voisi auttaa jäsentämään omia kokemuksia sekä ohjata avun piiriin matalalla kynnyksellä.

Vanhempi kuvailee selviytymisen tunnetta rankasta yöstä vauvan kanssa ja lähettää kannustusta muille samassa tilanteessa oleville.
Kirjoittaja kertoo, että sai vinkkauksen Anders Hansenin kirjasta Aivovoimaa, jonka ja lääkityksen avulla hän motivoitui liikkumaan ja koki masennuksen helpottaneen.

Näin asiantuntija rakentaa turvallisen tilan Jodelissa

Muodon valinta

Jodelissa käydään runsaasti vertaiskeskustelua mielenterveyteen liittyen. Kun alusta asti tehdään selväksi, että kyseessä on asiantuntijan, ei vertaisen viesti, luodaan parhaat edellytykset turvalliselle ja luottamukselliselle keskustelulle. Improve Media tarjoaa tähän kaksi mallia:

  1. Boosted Post toimii hyvin lyhytkestoisesti, esimerkiksi ajankohtaisissa nostoissa, esim. teemapäivän yhteydessä.
  2. Oma kanava mahdollistaa pitkäjänteisen, jatkuvan läsnäolon ja yhteisön rakentamisen.

Keskustelun käytännöt

  • Selkeä esittely: kerro heti, kuka olet ja miksi olet paikalla. Asiantuntijuuden näkyväksi tekeminen lisää luottamusta.
  • Matalan kynnyksen osallistuminen: rohkaise käyttäjiä kysymään mitä tahansa, myös pieniltä tuntuvia asioita.
  • Kuunteleva ja empaattinen sävy: vältä saarnaavaa tai liian virallista kieltä, kirjoita samalla tavalla kuin ihmiset keskustelevat.
  • Selkeät toimintamallit: ohjaa tarvittaessa luotettaviin palveluihin (esim. kriisipuhelin, terveyskeskus), jos keskustelussa nousee esiin akuuttia huolta.
  • Jatkuvuus: suunnittele useampi viestintäkerta, jotta keskustelu ei jää yksittäiseksi postaukseksi. Turvallisuuden tunne rakentuu ajan myötä.
Henkilö kertoo väsymyksestä, vaikeudesta saada mitään aikaan ja epäilee burnoutin oireita, koska ei ole pitänyt lomaa vuosiin.
Kirjoittaja pohtii, miten toisilla voi olla rutiineja arjessa, kun itsellä on vaikeaa jaksaa pestä edes lakanoita.

Turvallinen keskustelutila siellä, missä nuoret aikuiset jo ovat

Kun mielenterveysasioista puhutaan avoimesti ja turvallisesti siellä, missä nuoret ja nuoret aikuiset jo muutenkin viettävät aikaa, voidaan madaltaa avun hakemisen kynnystä merkittävästi. Jodelin anonyymi ja yhteisöllinen ympäristö tarjoaa tällaiseen keskusteluun turvallisen kentän, sillä keskustelu on luontevaa ja kynnys osallistua matala. 

Alustalla on selkeää tilausta tällaiselle asiantuntijuudelle, sillä reippaasti yli puolet jodlaajista (57 %) kertoi toivovansa mielenterveyden ja jaksamisen asiantuntijaa mukaan keskusteluun. Kun käyttäjien toive kohtaa anonyymiyden tarjoaman turvallisuuden, syntyy erityisen hyvät onnistumisen mahdollisuudet kampanjalle, joka voi aidosti tavoittaa ja tukea ihmisiä siellä missä apua kaivataan. 

Kysy lisää: myynti@improvemedia.fi