Viisi havaintoa, jotka jokaisen kesätyörekrytoijan olisi hyvä ymmärtää

Kesätyörekrytointi herättää tunteita ja tarpeita, kuten innostusta, toiveita ja useimmiten myös turhautumista. Monelle nuorelle aikuiselle kesätöissä ei ole kyse hanttihommista, vaan se on ensimmäinen ja merkityksellinen kosketus työelämään, omaan alaan tai työnantajiin ylipäätään.

Tammikuussa 2026 toteutimme Jodelissa kesätyökyselyn, johon vastasi 208 jodlaajaa. Suurin osa vastaajista oli 18–30-vuotiaita ja päätoimisia opiskelijoita. Tässä kirjoituksessa nostamme esiin viisi havaintoa, jotka toistuivat vastauksissa kerta toisensa jälkeen ja jotka paljastavat, miksi kesätyörekrytointi joko onnistuu tai kaatuu.

1. Kesätyönhakijat eivät ole yhtenäinen massa

Nuorista aikuisista törmää monesti puhuttavan yhtenä ryhmänä, vaikka kesätyönhakijoina he ovat kaikkea muuta kuin homogeenisiä. Osa etsii ensimmäistä työkokemusta, osa puolestaan jo oman alan töitä. Yksi haluaa rutiinia ja varmuutta, toinen kokeilla uutta tai rakentaa CV:tään tulevaisuutta varten.

Tämä näkyi myös kyselyssä: kiinnostus kesätöihin jakautui laajasti eri aloille. Perinteisten asiakaspalvelu- ja kaupan alan töiden rinnalla mainittiin sosiaali- ja terveysala, markkinointi ja viestintä, IT ja teknologia, teollisuus, mutta myös yllättävämpiä aloja kuten muotoilu, elokuvatuotanto ja eläintenhoito.

Mitä paremmin työnantaja tunnistaa, kenelle puhuu, sitä helpompi on myös tulla kuulluksi.

2. Mainonnalla on paikkansa

Kesätyöpaikkoja etsitään edelleen ensisijaisesti työnhakusivustoilta ja yritysten omilta sivuilta. Silti mainonnalla on selkeä roolinsa: se herättää huomion ja auttaa hakijaa löytämään työpaikkoja.

Osa vastaajista kertoi hakeneensa kesätöitä mainoksen perusteella, ja vielä useampi harkinneensa hakemista nähtyään mainoksen. Mainos harvoin tuottaa päätöksen yksin, mutta se voi toimia sysäyksenä. Moni myös koki työpaikkojen olevan kiven alla, jolloin mainonta auttaa ohjaamaan avoimien paikkojen äärelle. 

Tämä korostaa sitä, että rekrytointimainonnan tehtävä ei ole kertoa kaikkea, vaan herättää kiinnostus ja ohjata eteenpäin selkeän ja toimivan hakupolun äärelle.

3. Konkreettisuus voittaa kiillotuksen

Yksi kyselyn selkeimmistä viesteistä liittyi sisältöön. Se, mikä herättää huomion ja lisää halua hakea, ei ole viimeiseen asti hiottu kampanja tai “inspiroiva tarina”, vaan arkinen, jopa tylsä, konkretia.

Palkka, edut, selkeä kuvaus työstä ja rehellinen kurkistus arkeen nousivat toistuvasti esiin. Avoimissa vastauksissa moni sanoi suoraan, että liian hienot somevideot herättävät epäluuloa. Sen sijaan tavallinen työpäivä, työntekijöiden omat kertomukset ja faktapohjainen viestintä koettiin aidoksi ja luottamusta herättäväksi.

Kesätyötä hakeva etsii vastausta kysymykseen: millaista tämä työ oikeasti on ja sopiiko se minulle?

4. Rekrytointi kaatuu useammin prosessiin kuin kiinnostukseen

Ehkä turhauttavin havainto liittyi itse rekrytointiprosessiin. Suuri osa vastaajista kertoi keskeyttävänsä haun, jos hakemus on liian pitkä, monimutkainen tai toistaa samoja asioita moneen kertaan. Epäselvä tehtävänkuva, hidas viestintä ja täydellinen hiljaisuus hakemuksen jälkeen nousivat myös keskeyttämisen syiksi.

Avoimissa vastauksissa tämä kiteytyi hyvin:

• yksinkertaiseen asiaan liian monta hakuvaihetta
• ei kerrota tarpeeksi, mitä työ oikeasti on
• ei mitään väliaikatietoa siitä, missä rekrytoinnissa mennään

Kesätyönhaku tapahtuu usein opintojen ja muun elämän ohessa. Hakijat eivät odota täydellistä prosessia, mutta he odottavat selkeyttä ja jonkinlaista vastausta. Usein napakkakin viesti riittää osoittamaan, että työnantaja kunnioittaa hakijoiden vaivannäköä ja aikaa.

5. Työnantajamielikuva syntyy pienistä teoista

Vaikka kesätyö on usein määräaikainen ja lyhyt, työnantajamielikuvan merkitys ei ole pieni. Vastaajien mukaan työnantajamielikuva vaikutti kesätyöpaikan valintaan melko tai erittäin paljon.

Tärkeimpiä asioita työnantajan tunnistamisessa olivat työilmapiiri, palkka sekä selkeä ja joustava rekrytointiprosessi. Kohtaamisilla on siis suuri merkitys: miten hakijalle puhutaan, miten häntä informoidaan ja miten hänen aikaansa kunnioitetaan.

Monelle kesätyö on ensimmäinen kokemus työelämästä. Se jää mieleen niin hyvässä kuin huonossa.

Lopuksi

Jodelin kesätyökysely ei suinkaan kerro siitä, että nuoret aikuiset olisivat liian vaativia tai vaikeita. Päinvastoin. Vastauksista piirtyy inhimillinen kuva hakijoista, jotka arvostavat rehellisyyttä, selkeyttä ja arkista konkretiaa.

Kesätyörekrytointi ei useinkaan kaadu motivaation puutteeseen, vaan siihen, että hakemisesta tehdään liian raskasta tai epäselvää. Usein jo pienet muutokset, kuten selkeämpi viestintä, avoimempi kuvaus työstä ja toimiva prosessi, riittävät tuomaan merkittävän eron rekrykokemukseen.

Ja ehkä tärkeimpänä: kesätyörekrytointi on viestintää. Jokainen kohtaaminen kertoo työnantajasta enemmän kuin yksikään slogan tai juustoinen kampanja, johon pudotellaan nuorisokliseitä ja stereotypioita väylänä sekavaan rekryprosessiin.

Haluatko kuulla lisää kesätyörekrytoinnista Jodelissa?

Jos haluat kuulla lisää kyselyn havainnoista tai sparrata rekrytointimahdollisuuksista sovelluksessa, autamme mielellämme.

Kysy lisää: myynti@improvemedia.fi