“Hyvä meno on kyl muutenki, porukka viihtyy aidosti” – Työnantajamielikuvan luominen ja ylläpitäminen Jodelissa

Jodelissa puhutaan vapautuneesti lukuisista eri aiheista, eikä työelämä ole poikkeus. Moni työnantaja saattaa olla tietoinen Jodelin mahdollisista uhkista, mutta viisas viestijä näkee siinä arvokkaita mahdollisuuksia.

Maineella on suuri merkitys esimerkiksi silloin, kun valitsemme työpaikkaa. Hyvä maine voi tuoda organisaatiolle strategista lisäarvoa nostamalla sen tunnettuutta ja antaen mahdollisuuden vaikuttaa esimerkiksi palveluiden hintoihin. Hyvä maine on myös laadun tae, ja siksi maineenhallinta on yksi organisaatioiden tärkeimmistä tehtävistä. 

Tässä blogitekstissä tarkastelemme, miten työnantajamielikuvaa voidaan luoda ja ylläpitää Jodelissa. Lopusta löydät konkreettisen listan vinkeistä työnantajamielikuvan hallitsemiseksi kanavassa.

Mistä työnantajamaine syntyy?

Pekka Aulan (2011) mukaan maine muodostuu, kun yritys ja sen sidosryhmät kohtaavat erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, tuoden mukanansa omat arvot, kulttuurit, ennakkoluulot ja tiedot. Karvosen (1999) mukaan maine rakentuu myös siitä, mitä ja miten asioista puhutaan. 

Maine on siis keskinäisviestinnän tulos, jossa molemmat osapuolet – yritys ja sen kohderyhmä – vaikuttavat käsityksiin ja mielikuviin. Sosiaalisen median alustoilla, kuten Jodelissa, vuorovaikutus on erityisen keskeistä, sillä keskustelua maineesta käydään jatkuvasti.

Maine on tiiviisti yhteydessä tunteisiin. Laaksosen (2014) tutkimus osoitti, että hyvämaineiset yritykset herättävät positiivisia tunnereaktioita, kun taas huonomaineisista yrityksistä odotetaan huonoja uutisia. Sosiaalisen median aikakaudella yrityksen arvojen ja sen välittämän mielikuvan yhdenmukaisuus on entistä tärkeämpää, sillä yrityksiltä odotetaan hyveellistä kansalaisuutta ja vastuullisuutta (Aula & Mantere, 2008). 

Jodelin kaltaiset alustat luovat ryhmittymiä, jotka voivat vaikuttaa yrityksen maineeseen, joten sen huomioiminen viestintäsuunnittelussa on elintärkeää. Tieto kulkee nopeasti, ja maineenhallinta on tullut entistä nopeammaksi ja monimuotoisemmaksi. Kuten Earl ja Waddington (2012) toteavat, kuka tahansa voi nykyään olla maineen puolestapuhuja ja sen analysoija – siksipä organisaation on hyvä ottaa työantajamielikuvansa itse haltuun.

Puskaradio on vaikutusvaltaisin – halusit tai et

Sosiaalinen media, kuten Jodel, vahvistaa puskaradiota, jossa ihmiset jakavat kokemuksiaan tuotteista ja palveluista, luottaen toistensa mielipiteisiin. 

Sosiaalinen media tarjoaa alustan, jossa tuntemattomat voivat arvioida brändejä ja vaikuttaa niiden imagoon. Claudia Wyrollin (2014) mukaan tämä johtuu siitä, että sosiaalisen median viestit koetaan vähemmän puolueellisiksi, koska ne eivät ole kaupallisia. Tieto leviää nopeasti ja on vaikea poistaa, mikä tekee sosiaalisesta mediasta elävän arkiston (Deuze 2012).

Sosiaalinen kuuntelu on yrityksille tärkeä työkalu, joka mahdollistaa brändin, tuotteiden ja palveluiden mainintoihin reagoinnin ja sidosryhmien mielipiteiden ymmärtämisen. Aulan (2010) mukaan sosiaalinen media haastaa perinteisen maineenhallinnan kolmella tavalla: se tarjoaa areenan vuorovaikutukseen, vaatii yrityksiltä rehellisyyttä ja etiikkaa, sekä antaa käyttäjille vallan muokata kollektiivista totuutta yrityksestä. Jos epätoivottuja mielipiteitä ei hoideta ajoissa, niiden korjaaminen voi olla haastavaa.

Esimerkki: Korkeasaari ja lumileopardit Jodelissa

Hyvä esimerkki onnistuneesta vuorovaikutuksesta Jodelissa on Korkeasaaren eläintarhan keskustelu lumileopardeista, joka herätti paljon kiinnostusta joulukuussa 2021. OJ:na, eli keskustelun aloittajana toiminut Korkeasaaren edustaja, oli todella hyvin perillä lumileopardeihin liittyvistä asioista ja osasi vastata jokaiseen haastavaankin kysymykseen eläinten tilanteesta. Keskustelu oli Jodelissa erityisen pidetty, ja sen huomiota lisäsivät OJ:n vastaukset, jotka saivat runsaasti ylä-ääniä. 

Korkeasaaren case-esimerkki ei ollut suoraan työnantajamielikuvallinen kampanja, mutta käyty keskustelu oli hyvän maineen ylläpitämisen kannalta täydellinen, sillä se osoitti organisaation asiantuntemusta ja kyvyn kommunikoida tunteita herättävästä aiheesta avoimesti ja neutraalisti.

Autenttisuus ja yhtenäisyys Jodelissa

Erving Goffman (1956) kuvasi vuorovaikutusta teatterimetaforan kautta: ihmiset esittävät rooliaan (lavalla) tilanteen mukaan vältelläkseen nolostumista. Goffmanin mukaan roolien esittäminen voi kuitenkin olla ristiriidassa autenttisuuden (takahuoneen) kanssa, joka on nykypäivän organisaatioviestinnän kulmakivi. Autenttisuus vaatii selkeyttä ja läpinäkyvyyttä kaikilla viestintäkanavilla. 

Jodelin kaltaisella somealustalla, jossa käyttäjät voivat keskustella anonyymisti ja suoraan, aitous on alustan anonyymista luonteesta huolimatta erityisen tärkeää. Jos yritys väittää olevansa esimerkiksi innovatiivinen, mutta tämä ei ilmene toiminnasta, syntyy ristiriita, joka voi vahingoittaa mainetta nopeasti, sillä Jodelin käyttäjät eivät pelkää kertoa mielipiteitään ja jakaa kokemuksiaan.

Autenttisuus on yhteydessä luotettavuuteen, eettisyyteen ja yhtenäisyyteen, jotka ovat keskeisiä organisaation maineen rakentamisessa. Erilaiset skandaalit aina ympäristörikoksista asiakaspalvelun ongelmiin ovat osoittaneet, kuinka aitouden puute viestinnässä voi tuhota organisaation maineen nopeasti. Tämä tekee autenttisuudesta elintärkeän piirteen kaikessa viestinnässä, erityisesti Jodelin kaltaisilla alustoilla, joissa yrityksen maineenhallinta on nopeaa ja herkkää.

Miten hallita työnantajamielikuvaa Jodelissa?

• Kuuntele: Älä sulje silmiäsi vaan seuraa ja analysoi, mitä organisaatiostasi sanotaan.
• Kysy suoraan: Jodelissa voi tehdä mikrotutkimusta esimerkiksi kyselyn tai keskustelun avulla. Jodelissa voi siis kysyä suoraan mitä kohderyhmä tuotteelta, sisällöltä tai palvelultasi haluaa. Vastauksia voi uudelleen hyödyntää esimerkiksi merkityksellisten sisältöjen suunnittelussa tai palvelun kehittämisessä.
• Ole aito ja avoin: Myrskyssä pystyssä pysyvät sellaiset puut, joilla on vahvat juuret. Tunne siis sekä omat arvosi että yrityksesi arvot ja viesti niistä rehellisesti ja avoimesti. Keskustelussa pärjää mainiosti, kun on aidosti valmis kuuntelemaan asiallista palautetta.
• Älä ruoki trollia: Trollaaminen ja asiallinen palaute ovat kaksi eri asiaa. Toiseen ei tarvitse reagoida ja toiseen on ehdottomasti reagoitava. Trollit väsyvät, kun ne jäävät huomiotta, mutta asialliseen palautteeseen reagoiminen viestii yrityksen luotettavuudesta ja kypsyydestä. Se on myös rohkeaa.
• Kiitä palautteesta: Palautteen saaminen on kullanarvoinen kasvumahdollisuus. Kun kuuntelet, mitä sinusta puhutaan myös harmeineen ja huonoine kokemuksineen, pääset kehittämään brändiäsi entistä paremmin sidosryhmiä palvelevaan suuntaan – tästä on syytä olla kiitollinen.

Lopuksi: Työnantajamielikuvan rakentaminen Jodelissa on pitkäjänteistä työtä

Työnantajamielikuvan rakentaminen ja ylläpitäminen Jodelissa ei ole nopea prosessi, mutta se voi tuottaa kestäviä ja arvokkaita tuloksia. Avainasemassa on aito vuorovaikutus ja läpinäkyvyys, sillä vain rehellinen ja vastuullinen viestintä saa aikaan luottamusta ja positiivisia mielikuvia. Pidä korvat auki ja silmät avoinna – kuuntele, reagoi ja kehitä toimintaasi. Jodel on dynaaminen ja nopea alusta, mutta sen tarjoamat mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja mielenkiintoisiin keskusteluihin voivat muuttaa organisaation maineen myönteiseksi ja vaikuttaa sen asemaan niin työnantajana kuin brändinäkin.

Maine ei synny tyhjiössä, ja jokaista keskustelua kannattaa tarkastella mahdollisuutena oppia, kehittyä ja luoda syvempää yhteyttä omiin sidosryhmiin. Mikäli onnistut yhdistämään aitouden, asiantuntevuuden ja vuorovaikutuksen, on työnantajamielikuvasi Jodelissa taatusti matkalla kohti parempia aikoja. 

Haluatko kuulla lisää Jodelista?

Improve Media myy Suomen Jodel-mainonnan yksinoikeudella ja meillä on vuosien kokemus niin Jodelin käytöstä ja kulttuurista kuin siellä mainostamisestakin. Ota meihin rohkeasti yhteyttä, jos haluat lisätietoja tai apua Jodel-kampanjoidesi suunnittelussa.

Ota yhteys:

myynti@improvemedia.fi

Lue lisää:

• Aula, Pekka (2008). Kohti verkkomainetta. Käsityksiä organisaation viestinnästä maineen rakentajana. Media & Viestintä, Vol. 31, nro 4.
• Aula, Pekka & Heinonen, Jouni (2011). Maineen uusi aalto. Talentum, Helsinki.
• Deuze, Mark (2012). Media life. Polity Press, Cambridge.
• Earl, Steve & Waddington, Stephen (2012). Brand Anarchy. Managing Corporate Reputation. Bloomsbury, London.
• Goffman, Erving (1956). The Presentation of the Self in Everyday Life. University of Edinburgh Social Sciences Research Centre, Edinburgh.
• Karvonen, Erkki (1999). Elämää mielikuvayhteiskunnassa. Imago ja maine menestystekijöinä myöhäismodernissa maailmassa. Gaudeamus, Helsinki.
• Karvonen, Erkki (2000). Imagon rakennusta vai maineenhallintaa? Teoksessa: Aula, Pekka & Hakala, Salli (2000). Kolmet kasvot. Näkökulmia organisaatioviestintään. Loki-kirjat, Helsinki.
• Laaksonen, Salla-Maaria (2014). Särkymätön tunnepääoma. Teoksessa: Procomma Academic. Särkymätön viestintä. ProCom, Helsinki.
• Wyrwoll, Claudia (2014). Social Media Fundamentals, Models, and Ranking of User-Generated Content. Springer Vieweg, Hamburg.